Silmämestarin tarina, luku 8

Heips!~

Tässä teille jatkoa kuvatarinaan, olkaa hyvät ^ w ^'

(Edellisen osan linkki: klick)

picfic: Teloittaja




Kuuletko ajan pysähtyvän?

Kuuletko teloittajan saapuvan?

Asunsa valkoinen kuin enkelillä. 

Huulensa punaiset kuin paholaisella.

Hän ottaa esiin kultaisen aseensa.

Ja päättää yhden elämän.

Vaikka hänen olisi pitänyt päättää niitä kaksi.

Amanda: Mmhh... mitä...

Amanda: *räväyttää silmänsä auki*

Amanda: *nousee tokkuraisena istumaan* O-olipa kummallinen uni.

Amanda: Niin todentuntuinen...

~     ~     ~

Muutamaa tuntia myöhemmin~

Travon: Tärkeintä on vain, että luotat itseesi ja siihen mitä teet. Pyörällä ajo ei ole yhtään niin hankalaa kuin miltä se näyttää, usko pois.

Amanda: *tuijottaa hajamielisesti eteensä* S-selvä..

Travon: Noniin, hyppäähän sitten pyörän selkään.

Travon: Minä pidän kyllä kiinni sinusta siltä varalta että kaad--

Amanda: *keskeyttää pojan puheen* Travon..

Amanda: Minua ei oikein huvittaisi nyt opetella ajamaan pyörällä..

Travon: *hämillään* A-anteeksi.. olenko ollut liian hätiköivä?

Amanda: Ei, et todellakaan! Sinä olet ollut hyvä opettaja, paras mahdollinen! ♥

Amanda: *nousee pyörän selästä* .. Mutta minua vain mietityttää yksi asia, joka sai minut tänään pois tolaltani.

Travon: Mikä?

Amanda: Voisitko sinä mahdollisesti kertoa minulle, millaisia teloittajat ovat? 

Travon: *tuijottaa tyttöä hämmentyneenä* ...Mitä?

Hetken päästä..

Travon: Hm. En tiedä, onko kovin hyvä ajatus kertoa sinulle teloittajista. Olet joskus hieman herkkä...ikävien asioiden suhteen.

Amanda: Travon, ole kiltti ja kerro! Minä lupaan, etten saa samanlaista kohtausta kuin silloin, kun... *vaikenee hetkeksi* ...k-kun näin sen kuolleen perhosen pihalla.. ;///; 

Travon: Älä muistuta minua siitä. En ole koskaan nähnyt kirjaimellista lammikkoa kyyneliä.

Amanda: Mutta etkö sinä voisi silti kertoa? 

Travon: ...No olkoon menneeksi.

Travon: *huokaisee* 

Olen ollut tekemisissä teloittajien kanssa muutaman kerran, ja voin sanoa, että he ovat tosi jäätäviä tyyppejä. 

Travon: Monet sanovat, että teloittajilla ei ole tunteita ollenkaan. Tuskin se on mahdollista, mutta ainakin on selvää, että heillä ei ole omantunnon hiventäkään. Kun jonkun pää lyödään pölkylle, he toimivat, eivät epäröi. Jos jonkun on määrä tulla ammutuksi, he nostavat aseensa tämän ohimolle. Teloittajat eivät harmittele, jos surmattava on heidän mielestään viaton tai hän ei ansaitsisi kuolemaa rangaistukseksi. He ovat täysin objektiivisia.

Travon: Teloittajat pitävät hyvin matalaa profiilia. Heitä eivät näe monetkaan ihmiset elämänsä aikana, elleivät sitten kuulu teloittajien asiakaskuntaan. Sitä paitsi heitä on yleensä vaikea erottaa pimeän aikaan, sillä heidän tummat vaatteensa ja aseensa sulautuvat herkästi yön väreihin..

Amanda: Hetkinen. *hämmästyneenä* Ovatko teloittajat pukeutuneina mustaan?

Travon: Tietysti. Sehän on ihan yleistä.

Amanda: Mutta minun unessani sillä teloittajalla oli vitivalkoiset vaatteet..! Häntä verrattiin enkeliin.

Travon: *katsoo tyttöä tyrmistyneenä* Oletko nähnyt unta teloittajasta?

Amanda: K-kyllä, tänään aamulla, kun nukahdin aamiaisen jälkeen.

Amanda: Se oli pelottava uni. Se teloittaja... Hän tuntui niin aidolta punaisine huulineen ja vaaleine hiuksineen.

Travon: *hämillään* Sofie ja Dexterkin ovat kertoneet nähneensä viime aikoina unta vaaleahiuksisesta tytöstä. He eivät kuitenkaan maininneet, että hän olisi ollut teloittaja.

Travon: Sen täytyy olla taas Kelvinin tekosia. Mitähän hänellä on mielessään...

Lili: *kuuntelee hiljaa keskustelua*

Lili: ...Kelvin.

~     ~     ~

Juliet: *istuu metsän reunamalla pyöritellen rinkeliä kädessään*

Juliet: *huokaisee* Kelvin kuulosti niin pettyneeltä minuun. Hän on varmasti jo aivan kyllästynyt tyrimisiini. 

Juliet: Minun ei olisi pitänyt päästää Amandaa silmistäni hetkeksikään. Se typerä tyttö karkasi juuri kun lepuutin silmiäni.

Juliet: Toivottavasti Kelvinillä on jokin varasuunnitelma. Pelkkä ajatuskin siitä, että pilasin hänen tehtävänsä lopullisesti, vie ruokahaluni.

?: Hyvä niin, sillä joudun keskeyttämään lounastaukosi.

Juliet: *silmät lasittuvat hetkessä*

Juliet: *pudottaa rinkelin ennen kuin ehtii sanoa sanaakaan* 

Pimeys

Lili: Mennään hetkeksi juttelemaan muualle, Juliet.

Juliet: ...

Juliet: *avaa silmänsä pelästyneenä*
Mitä..

Juliet: *katsahtaa käteensä ja sopertaa* Mitä oikein tapahtui..? Ihan kuin...kaikki olisi vain yhtäkkiä pimentynyt..

Lili: Ssh. Jos tottelet minua, sinun ei käy kuinkaan.

Juliet: Mitä.. Kuka oikein puhuu?

Lili: Eräs henkilö, joka tahtoo sinun vievän terveisiä Kelvinille. Sinähän olet Kelvinin ystävä, eikö vain?

Juliet: *tuohtuu* Mistä sinä tunnet Kelvinin? Päästä minut irti. Heti!

Lili: Hys. Sinuna pitäisin pienempää ääntä, sillä jos alat niskuroida...

Lili: ... sinun kätesi saa maistaa teloittajan leikkuria.

Juliet: *yrittää riuhtoa kättään irti giljotiinista*

Lili: Tahdon sinun siis vievän viestin Kelvinille. 

Lili: Kun tapaat hänet seuraavan kerran, kerrot hänelle, että hän saa luvan lopettaa provosoivan käytöksensä minua kohtaan. Jos hän ei lakkaa peukaloimasta uniani ja luomasta harhakuvia minusta toisten uniin -

Lili: *sähähtää* - niin minä teen hänelle sen, minkä minun olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.

Lili: Toivottavasti otat pyyntöni tosissasi, Juliet. 

Juliet: *tuijottaa sanattomana yläpuolellaan kimmeltävää terää*

Lili: Tässä asiassa olen nimittäin tinkimätön.

Lili: Ymmärretty?