Kellosepän tarina, luku 29
Moi!
Voisi kai sanoa, että pitkästä aikaa.
Ihan outoa, että tän luvun tekemisessä kesti näin kauan, koska kuvasin sekä tän että tästä seuraavan osan jo varmaan kuukausi sitten. :D Jotenkin oon vaan onnistunu vitkuttelemaan, mitä tulee kuvien muokkaamiseen ja vuorosanojen kirjottamiseen.
Joka tapauksessa nyt olis kolmanneksi viimeisen Kellosepän tarinan luvun vuoro! Tästä tuli vähän lyhyempi kuin olin suunnitellu, mutta seuraava osa onkin sitten tuplasti pidempi. :'D Onneks ootte antanu mulle Instagramissa semmosta palautetta, ettei pitkät tarinat haittaa teitä! Kiitos muutenkin jälleen ihanista kommenteistanne, jota ootte antanu täällä blogissa ja Instassa ♥ Teidän innostava palaute pitää tän blogivanhuksen sinnikkäästi hengissä!
picfic: Sisko
Dexter: Voi ei.
Sofie: *vaikeroi lattialla tuskaisena* Dexter...
Dexter: Ei hätää, Softis. Olen tässä.
Dexter: Mitä helvettiä se sekopää teki sinulle? Sinun silmäsi...
Sofie: *kurottuu kohti Dexteriä ääni täristen* Dexter... S-sinun täytyy mennä hänen peräänsä. Hän tappaa heidät..!
Dexter: *riisuu pikaisesti hupparinsa* Meidän täytyy korjata ensin silmäsi. Se on vaurioitunut pahasti.
Sofie: Ei, siihen ei ole aikaa! Sinun täytyy mennä auttamaan heitä!
Sofie: Naka... Naka t-tietää missä he ovat! Se on minun syytäni, Dexter... M-minä paljastin heidän olinpaikkansa!
Sofie: *karjuu rimpuillen* Et ymmärrä! He... H-he kuolevat meidän takiamme!
Sofie: Mene auttamaan heitä – ole kiltti!
Sofie: Naka tappaa heidät! H-hän tappaa heidät taatusti!!
Dexter: *älähtää veitsenterävästi* He kuolevat joka tapauksessa, Sofie!
Sofie: *katsoo poikaa järkyttyneenä* Ei... ei.
Dexter: Olen pahoillani, mutta he ovat jo mennyttä. Vaikka estäisin Nakaa tappamasta heidät, he kuolisivat joka tapauksessa peililoitsuun. Emme voi tehdä enää mitään.
Sofie: *painaa päänsä onnettomana pojan rintaa vasten* Ei... Näin ei pitänyt käydä.
Dexter: *huokaisee* Tiedän.
Dexter: Me yritimme kuitenkin parhaamme.
Sofie: *sulkee uupuneena silmänsä*
Dexter: Hoidetaan nyt sinun silmäsi kuntoon.
Dexter: *painaa hupparinsa tytön silmää vasten ja muodostaa loitsun*
~ ~ ~
Hetkeä myöhemmin Rujonlehdolla~
Naka: *puristaa naulaa visusti nyrkissään*
Naka: Sinulla ei ollut oikeutta viedä siskoani, senkin arvoton silmämestarin rääpäle! Kira kuului tänne minun kanssani!
Naka: Se, mitä aion tehdä, on viesti siskoltani.
Naka: Kira lähettää teille kummallekin terveisensä.
Naka: *tuntee yhtäkkiä kovan tönäisyn* Mit–
Naka: *läjähtää maahan*
Xena: *pitelee tyttöä raudanlujassa otteessa*
Naka: Xena..?
Naka: Mitä sinä teet? Päästä irti! *riuhtoo kättään*
Naka: Sinun kuuluisi auttaa minua, typerä kone!
Xena: Jätä heidät rauhaan, sisko.
Naka: *jähmettyy* M-mitä..?
Naka: Mitä sinä sanoit?
Kira: Sanoin –
Kira: *ohjaa Xenaa ja puhuu tämän kautta* – että jätä heidät rauhaan –
Kira: – sisko.
Ihan mahtava osa ^-^ Samaan aikaan ahdistava ja upea! Oot ihan super taitava asettelemaan nuket elävän näköisiksi ja lavasteet on tosi hyvin tehty! ^^
VastaaPoistaTää menee aivan liian jännäks! Ihana loppu käänne?������������
VastaaPoistaUpee! Toivottavasti seuraava osa tulee pian, ootan niin innolla mitä tapahtuu! Toivottavasti Kira onnistuu, Kelvinin ja Julietin aika ei oo vielä kuolla! Ihanat kuvat vieläpä, osaat tehä tätä nii hyvin WOW������
VastaaPoistaOh my!!! Olipa mahtava osa😍 ihan älyttömän hyvin onnistunut nuo action kuvat. Miltein jo pelkäsin että nyt käy minun pienelle huonosti, mutta onneksi Kelvin pelastui!
VastaaPoistaÖö, noni, miks aina jätän nää näin jännittäviin kohtiin😂💕❤️
VastaaPoistaSiis tää on vaan niin uskomatonta, en kestä💗
jätät* xD
PoistaWau ihanan elävät kuvat ja teksti taas (niin kuin aina ><), säikähdin viime osassa, sitä kun Sofien silmästä alkoi vuotaa kauheasti verta, että mitäs nyt, mutta onneksi Dexter pystyy sen kaiketi parantaa(?) x'3 En malta odottaa Nakan aikeita, jättääkö hän Keljun rauhaan vai ei cx. Osaat kans ihan todella taitavasti lopettaa nää just semmoseen kohtaan, että lukija jää miettimään/odottamaan mitä seuraavaksi mahtaa tapahtua <333
VastaaPoista