Kellosepän tarina, luku 9

elokuuta 16, 2017

Kellosepän tarina, luku 9

picfic: Soitto

Travon: *hidastaa juoksutahtiaan hengästyneenä* Huhhuh.

Travon: *pysähtyy* Tällä viikolla on näköjään liian kuuma juosta jopa aamuisin. Harvinaista.

Travon: En muista, milloin viimeksi hikipisarat olisivat kirjaimellisesti valuneet naamaani pitkin. *lähestyy uupuneena juottoallasta*

Travon: *hieraisee kasvojaan vedellä* Pitäisi varmaan pitää loppuviikko vapaata ja keskittyä täyspäiväisesti viimeisen raaka-aineen etsimiseen. Koko resepti on pian kasassa, kunhan saisin jostain hankittua riutujauutetta.

Travon: *jähmettyy yhtäkkiä kauhistuneena paikoilleen*
Ei helvetti. En kai minä vain..

Travon: ...tuijota omaa peilikuvaani?

Travon: *katsoo heijastustaan vedestä* Mutta hetkinen.. En näytä lainkaan erilaiselta. Ei kuolemalla symboloituja kasvoja kuten niillä kahdella. Ihan tavallinen heijastuma.

Travon: Uskomatonta. *painautuu mykistyneenä lähemmäs vedenpintaa* Mitään ei tapahdu.

Travon: *naurahtaa huojentuneena* Peililoitsu ei siis tehoakaan meihin kaikkiin.

Travon: Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki meistä olekaan kirottuja.

~ ~ ~

Lili: Hän näyttää niin...aidolta. Vaikea uskoa, ettei hän ole oikea.

Lili: Ette ole siis vieläkään saaneet sitä toimimaan?

Sofie: Emme. *huokaisee* Olemme yrittäneet kaikkea, mutta hän ei ole tehnyt elettäkään toimiakseen. Se avainkin, jonka otimme mukaan verstaalta, vaikuttaa ihan turhalta.

Lili: Aiotko vielä kuitenkin jatkaa yrittämistä?

Sofie: Aion.

Sofie: Tällä hetkellä meillä ei ole juuri muutakaan. Kaikki pienetkin toivon hivenet tuntuvat johtavan vain umpikujaan, enkä anna niin käydä tämän tytön kanssa.
Aion selvittää, miten hän liittyy kelloseppään ja hänen mystiseen liikkeeseensä.

Lili: *hymyilee* Olet sinnikäs. Hyvä niin.

Dexter: My precious ladies! Saisinko huomionne?

Sofie: *kääntyy kummissaan äänen suuntaan* Mitä nyt, Dexter? Löysitkö sen varjon?

Dexter: Löysin. Se vaati koko kellarin kääntämistä ylösalaisin, mutta löysinpä hyvinkin!

Dexter: *virnuilee mielissään* Mutta se ei ollut ainoa aarre, jonka hyllyjen kätköistä pelastin.

Dexter: *kiipeää innoissaan verannalle* Sieltä löytyi nimittäin jotain muutakin, mitä voitte ottaa rannalle mukaan.

Dexter: Tadaa! Kai muistat vielä Manuelin, Sofie? 8--)

Sofie: ...?

Dexter: Tämän veijarinhan me varastimme vuosi sitten isäni uima-altaalta. Olin vallan unohtanut Manuelin olemassaolon!

Sofie: *pyörittelee silmiään* Todella hienoa, että löysit sen. Olen ylpeä sinusta.

Sofie: *ottaa varjon* Mutta tämä aurinkovarjo oli oikeastaan kaikki, mitä kaipasimme. Manuel saa jäädä nyt kotiin.

Dexter: *henkäisee dramaattisesti* Oletko tosissasi? Kuvittelitteko todella lähtevänne rannalle ilman Manuelia? Sehän olisi pyhäinhäväistys! Loukkaus puhallettavia vesileluja kohtaan!

Sofie: Niinpä niin.

Sofie: *kääntyy Lilin puoleen huvittuneena* Tule, Lili. Lähdetään ennen kuin Dexter tunkee tuon kammotuksen mukaamme.

Dexter: Kammotuksen?!

Lili: *naurahtaa* Tehdään niin.

Sofie: No, me lähdemme nyt. Muistathan pitää tuota tyttöä silmällä sillä välin?

Dexter: *luo pitkän katseen laitteeseen* Toki. Katson ettei se karkaa.

Sofie: Hienoa, kiitos. Koeta keksiä jotain syötävää itsellesi, me tuskin ehdimme lounaaksi takaisin.

Dexter: Pizzaa siis. 8-)

Sofie: *hyppää Lili perässään alas verannalta* Ai, hei Travon! Olitko juoksulenkillä?

Travon: Olin.

Sofie: Me olemme lähdössä rannalle. Mitä sinä ajattelit tehdä tänään?

Travon: Jaa'a.

Travon: *ohittaa Lilin tähän katsomatta* Etsiä itsekkäästi kadonnutta tyttöystävääni, vaikka se eräitä häiritseekin.

Lili: *kääntää katseensa vihaisena ja kävelee pois*

Travon: *mutisee kavuten verannalle* Herkkä hipiä.

Travon: *vilkaisee taakseen* Dexter?

Travon: Aiotko taas viettää koko päivän vahtimalla sitä? Tuskinpa se siitä itsestään liikkuu.

Dexter: En vain ymmärrä tätä vehjettä. Minulla on koko ajan sellainen tunne, että se on vaarallinen. Epäilyttävä kone piilotettuna näkymättömään kellosepänverstaaseen, eikä itse kellosepästä ole jälkeäkään.

Travon: No miksette vain palauta sitä takaisin?

Dexter: Sofie ei tahdo. Hän uskoo tuon auttavan meidät kellosepän tai jopa itse peililoitsun ratkaisun jäljille. Minä en vain jaksa uskoa kumpaankaan.

Travon: Minulla itse asiassa olisi tältä aamulta yksi havainto, joka liittyy siihen peililoitsuun.

Travon: Erehdyin nimittäin katsomaan omaa peilikuvaani juottoaltaan vedessä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, eli loitsua ei ole langetettu meidän kaikkien ylle.

Dexter: Hmm, se on tietenkin hyvä, mutta eipä tuo tieto meitä liiemmin eteenpäin vie. *hieroo käsiään hermostuneena* Eikä vie kyllä tämä keltasilmäkään. *huokaisee* Hitto vie, mikä sinä oikein olet?

Travon: Jos sinua kerran noin paljon häiritsee se, ettet tiedä tuosta laitteesta mitään, mikset soita Brunolle?

Dexter: *kääntyy tyrmistyneenä ympäri* Soittaisin Brunolle? Miksi ihmeessä?

Travon: Hänhän tietää kaiken niin laillisesta kuin laittomastakin teknologiasta, joten häneltä löytyisi varmasti tietoa tuosta tytöstä.

Dexter: Ei, Brunoa en tähän sotke. Lupasin itselleni, etten koskaan enää puhuisi sen pässin kanssa.

Travon: *naurahtaa ivallisesti* Aivan, ymmärrän.

Travon: Johtuuko tämä viha vieläkin siitä, että hän vikitteli kouluaikoina samaa tyttöä kuin sinä?

Vau, en tiennyt että hän osui niinkin arkaan paikkaan.

Dexter: *puuskahtaa ärtyneenä* Ei tämä siitä johdu. Ainahan hän vikitteli samoja tyttöjä kuin minä.

Travon: No, mikset sitten soita hänelle? Jos et voi tehdä sitä itsesi vuoksi, niin tee se sitten Sofien takia. Hänkin janoaisi tietää, mikä tuo tyttö on.