lauantai 23. elokuuta 2014

With foxes, we must play the fox









Hrrr mun huoneessa on kylmä. >.< Oon tehny tätä kuvatarinaa peittoon kääriytyneenä jo viidestä asti, koska tässä pakastinta muistuttavassa huoneessa on mahdotonta nukkua. :D Yäh pian pitää alkaa käyttää jo jotain lapasia nukkeja kuvatessakin.. Hemmetin syksy.

Tän kuvatarinan kanssa mulla oli kerrankin tuuria, koska ehdin kuvata tän loppuun viisi minuuttia ennen kuin alkoi sataa kaatamalla. Tuli aika voittajaolo päihittäessäni vihdoinkin noi typerät sadepilvet.
...Tosin sitten kun lähdin puoleltapäivin kävelemään koululle, alkoi sataa uudestaan kaatamalla ja mun sateenvarjo päätti että mun kuuluu kastua, joten se räsähti heti ekana rikki. Kyllä, mua todella ärsytti. 8D

Mutta nyyyt siihen tarinaan, ennen kuin tästä venähtää taas liian pitkä alkuteksti.
Ja tällä kertaa Dexter lähettää lentopusuja niille, jotka luki tän koko höpötyksen 8) ♥ (ette voi paeta Dexterin lentopusuja bwahaha)



picfic: Luotan sinuun kuin heikkoon jäähän



Dexter: Sofien kertoi, että tämä on hänen isänsä reseptillä valmistettu. Yksikin pisara hierottuna silmämestarin silmiin saa näkökyvyn katoamaan moneksi tunniksi.




Dexter: Kaiken lisäksi reseptissä luki, että aineen hierominen silmämestarin silmiin polttelee niin paljon, että se on verrattavissa tunteeseen siitä, että silmiä olisi raavittu terävillä lasinpalasilla. Kuulostaa hyvältä, eikö vain~?

Travon: *ottaa purkin Dexteriltä* Hm, kieltämättä.




Dexter: Sofien isä ei tainnut olla mikään tyhmä kaveri keksiessään moisen aineen. 

Travon: Ei tosiaankaan.




Travon: *sarkastisesti* Kelvin tulee taatusti pitämään tästä aineesta.





Travon: *vetäisee huivin Kelvinin silmiltä* Noniin Kelvin, nyt pääset vihdoin näkemään vähän päivänvaloa.





Kelvin: *tuijottaa ilmeettömänä eteensä*

Travon: Silmissäsi tuntuu varmasti todella epämukavalta, kun huivi on hiertänyt niitä jo pitkään. 





Travon: Mutta älä huoli, pian se tuntuu täysin pieneltä ongelmalta. *kastaa kätensä liuoksessa*





Travon: Nimittäin tämä kipu..





Travon: *painaa kätensä Kelvinin silmälle* ..on tuhat kertaa pahempi.

Kelvin: Ai helvetti, päästä irti!! *karjuu kivusta ja yrittää riuhtoa itseään kauemmas* 




Dexter: *naureskelee tyytyväisenä* Onpa mukavaa nähdä vihdoin Kelvin huutamassa kivusta. Ja jos hän tuosta vielä selviää, niin huomenna minä haluan heittää tuota litkua hänen silmiinsä ämpärillisen!




Sofie: Mmh.. Onkohan tuo varmasti kovin viisasta? Tiedän, että olette nyt kovin kostonhimoisia Kelvinille, mutta kostaminen ei ole koskaan ollut kaikista järkevin ratkaisu.

Dexter: *hämmentyneenä* Mitä sinä sitten ehdottaisit, että teemme hänelle?




Sofie: Nyt, kun olemme vihdoinkin saaneet tilaisuuden lähestyä Kelviniä ilman, että hän pystyy vahingoittamaan meitä, voisimme yrittää puhua hänelle. Minun mielestäni se olisi parempi ratkaisu kuin kostaa hänelle tappamalla hänet hitaasti ja tuskallisesti.





Dexter: Oletko tosissasi? Sinun mielestäsi Kelvinin kanssa puhuminen olisi järkevin ratkaisu? Sofie, tuo poika on kiduttanut meitä jo yli vuoden ja on tappanut monia läheisiämme. Et kai vain sanonut tosissasi, että puhuminen auttaisi?

Sofie: No.. minä..




Dexter: Usko pois, tämä on ainoa järkevä ratkaisu. Kun pääsemme tuosta pojasta lopullisesti eroon, voimme jatkaa elämäämme pitkästä aikaa normaalisti.




Sofie: *sulkee hitaasti silmänsä ja kuiskaa* Niin.





Sofie: Olet kai oikeassa..





Muutamaa tuntia myöhemmin








Juliet: *lysähtää yhtäkkiä kivilaatan päälle* Kelvin..





Juliet: *sopertaa heikolla äänellä* Kelvin, minä.. minä tulin pelastamaan sinut..





Juliet: *tuijottaa kettinkien peittoon kiedottua poikaa* Älä huoli, pääset pian vapaaksi. 





Juliet: *raahautuu lähemmäs ja kannattelee päätään huonovointisena* Kelvin, kuuletko minua? Herää! Minun täytyy saada sinut pois täältä, ennen kuin oma vointinikin pettää.





Juliet: Minä pyydän. Heräisit nyt! *ravistelee poikaa*





Kelvin: *avaa yhtäkkiä silmänsä* 





Juliet: *järkyttyneenä* Ei.. Mitä he ovat tehneet silmillesi..?





Kelvin: *kuiskaa käheästi* He käyttivät jotain ainetta, joka tuhosi silmäni. En näe juuri mitään, ja silmiäni kirvelee kuin niihin olisi tungettu teräviä neuloja.

Juliet: *pidätellen itkua* .. Ä-älä huoli, me saamme sinut pois täältä.




Kelvin: Anna olla, Juliet. Lähde pois, ennen kuin ne huomaavat sinut..

Juliet: *repii kahleita* En lähde mihinkään ennen kuin saan sinut vapaaksi!




Kelvin: Tuo on turhaa. Käteni on kahlittu vielä erikseen, ja niiden avaamiseen tarvitaan avain. Et saa minua repimällä irti.

Juliet: *pidättelee kyyneleitään* Lopeta! Minä saan sinut kyllä irti, ihan varmasti saan..!




Juliet: *taipuu samassa kaksinkerroin* Aih, tämä kipu.. Miksi sen pitää yllättää aina pahimmalla hetkellä?




Kelvin: Ole kiltti ja häivy täältä, Juliet. Sinä olet itsekin loukkaantunut, etkä saa minua täältä pois. *terävästi* Usko jo.

Juliet: Ei! Minä en lähde täältä, en halua jättää sinua yksin! 




Kelvin: *mutisee lähes äänettömästi* Ole kiltti..





Juliet: *tuijottaa poikaa ja nojaa pahoinvoivana metalliputkeen* Kelvin, älä menetä tajuasi. Pysy hereillä..!





Juliet: Kelvin! Ei, sinun täytyy pysyä tajuissasi! 





Juliet: *purskahtaa itkuun* Hitto sentään, mitä minä nyt teen..










Dexter: *katselee näkyä kauempaa* Hah, voi Juliet-poloista. En olisi suositellut jäämään siihen makaamaan.




Dexter: Juliet on ilmeisesti vieläkin huonossa kunnossa. Nyt olisikin loistava tilaisuus päästä hänestäkin eroon. Kaksi kärpästä yhdellä iskull--




Dexter: *huomaa yhtäkkiä jonkun hiipivän Julietia ja Kelviniä kohti*





Dexter: *ällistyneenä* Mitä..?





Juliet: *mulkaisee tulokasta vihaisesti* .. Mitä sinä haluat?





Sofie: Sssh~ 





Sofie: *kiirehtii Kelvinin taakse ja ottaa avaimen esiin* Minä päästän hänet vapaaksi, jos olet ihan hiljaa.

Juliet: .. ?




Sofie: *etsii lukkoa kahleista*





Dexter: Mitä helvettiä Sofie tekee tuolla?





Dexter: Päästääkö hän.. Kelvinin vapaaksi?





Dexter: *kuiskaa kylmästi* Vai niin. 

Enpä olisi kyllä uskonut..





..että Sofie osoittautuisi petturiksi.