lauantai 16. elokuuta 2014

Kyllästyneisyyttä ilmassa?



Ohhoh, mä en oo koskaan tainnut postata näin myöhään illasta. Mikähän sekamelska tästäkin postauksesta tulee.. :D Saa nähdä! 







Hämmentyikö kukaan teistä kenties tän postauksen otsikosta? 
Se otsikko pitää nimittäin ihan paikkansa, mutta ei, ei mitenkään mun nukkeinnostukseen liittyen. 
*syvä huokaisu*
.. Shootit. Niistä vaan on koitunut yksinkertaisesti ongelma. Pläääh.
Jostain syystä mulla on mennyt into shoottien tekemiseen. ;__; Kuten ootte varmaan huomannu, oon tehnyt monta kuvatarinaa peräkkäin, ja shootit on mystisesti jääneet pois. Tykkään nykyään enemmän pariin yksittäiseen kuvaan panostamisesta, ja ajatus kokonaisen shootin vääntämisestä tuntuu jotenkin tosi mahdottomalta. (Toivottavasti tää sama tunne ei iske kuvatarinoiden tekoon, tai muuten mä oon vähän liemessä tän blogin kanssa eh.. 8D)

Mutta hei, arvatkaapa mitä!
Tein täksi kerraksi shootin. Hehheeeeee. 
Uskon kuitenkin, että tää jää viimeiseksi shootiksi siihen asti, että saan jonkun supermegainspiraation ja innostuisin taas niiden teosta. Tän shootinkin tekeminen oli pelkkää tuskaa, eikä lopputuloskaan nyt jäänyt mitenkään parhaaksi mahdolliseksi. ;__; Mutta toivon kuitenkin, että te tykkäätte! ♥ 

(Dexteriltä ylävitonen niille, jotka jaksoi lukea koko tekstin ^^')




shoot: Bubbles!
































































lauantai 9. elokuuta 2014

Varomaton kettu








Heipähei!~ :3

Mun kesäloma alkaa nyt uhkaavasti lähestyä loppuaan, eli maanantaina kouluun. (Tosin joillain taisi alkaa jo torstaina koulut?) Ajattelin ensin, että pistäisin tähän taas kunnon "nyyh koulu alkaa en tahdo mennä" -valitustekstin, mutta ehkä unohdetaan koulu nyt kokonaan ja puhutaan jostain kivemmasta!

... Kuten esimerkiksi teistä ;) Nimittäin asdafdsf joo en taida taas pystyä edes sanoin kuvailemaan, kuinka kiitollinen oon kaikille, jotka on kesän aikana jaksaneet piristää mua kommenteilla. ; - ; Ootte ihania, kiitos kiitos kiitos! <3 Mulla on ollut kyllä ihan mahtava kesä, nukkejakin tuli ennätyksellisen paljon kuvattua!

Tein tuonne ylänurkkaan pari päivää sitten kyselyn, jossa saitte äänestää, teenkö seuraavaksi tarinan vai shootin. Hmm tarina ilmeisesti sai hiiieman enemmän ääniä (onko mun shootit näin epähaluttuja 8D), joten tässä sitä nyt on. Kesäloman viimeinen kuvatarina! :3



picfic: Hautajaiset (osa 3)



Sofie: *huokaisee ikävystyneenä*





Sofie: Vaikuttaa siltä, että meidän on jatkettava hautajaisia kahdestaan. Olemme odottaneet poikia jo vaikka kuinka kauan!




Lili: Minne Dexter ylipäätään sanoi menevänsä? Hän poistui niin äkkiä paikalta, etten edes huomannut hänen lähtöään.




Sofie: Minulla ei ole aavistustakaan. Hän vaikutti tosi hermostuneelta ja sanoi vain käyvänsä hoitamassa erään asian..

Lili: *mutisee* Ei kuulosta kovin lupaavalta..



Sofie: Mmh.. *laskee kupin viereensä* En tiedä, johtuuko se vain tästä koko ahdistavasta tilanteestamme, mutta minulla on kovin huono olo..

Lili: Mitä tarkoitat? Millä lail--



Sofie: Aaah!! *taipuu yhtäkkiä kivun lamauttamana kaksinkerroin*





Lili: *tyrmistyneenä* Sofie, mikä sinulle tuli?





Sofie: *lysähtää maahan ja parkuu kivusta*





Lili: *nousee äkkiä jaloilleen* Niinpä tietenkin.





Lili: Tämä on taas sen hemmetin silmämestaripojan pelleilyä. Miksi hän tekee Sofielle näin?





Lili: *nappaa köysinipun terassin nurkalta* Yritä kestää hetki, Sofie.

Minä tiedän, miten saamme tämän loppumaan.


~       ~       ~ 






Dexter: *kuulee vaimeaa huutoa kaukaa* ...Sofie?





Dexter: *syöksyy Kelviniä kohti raivoissaan* Mitä sinä olet mennyt tekemään, Kelvin?





Kelvin: Yritän vain saada sinuun vähän vauhtia. Vaikutat nimittäin siltä, että alkaisit epäröidä Julietin parantamista.





Dexter: *tuijottaa poikaa kihisten raivosta*

Kelvin: Kysymys kuuluu, haluatko mieluummin jättää Julietin parantamatta ja katsella sen takia koko loppuelämäsi, kuinka kidutan Sofieta silmiesi edessä..




Kelvin: *viittoo tunnottomana makaaavaan Travoniin* .. vai kuunteletko mieluummin tuon kaunaa kantavan pojan vikinää ja parannat Julietin mukisematta.




Dexter: Hyvä on, hyvä on! *nostaa antautuvasti kätensä* Minä parannan Julietin, kunhan vain lakkaat kiduttamasta Sofieta.




Kelvin: Hm, ilomielin. *vino hymy*





Dexter: *kääntyy katsomaan Julietia ja mumisee hiljaa* Tämä tuntuu vain niin väärältä. Ei minun kuuluisi häntä pelastaa.




Kelvin: Muistaakseni ehtona oli, että hoidat hänen parantamisensa ilman turhaa mukisemista~

Dexter: Ainiin tosiaan, se pääsikin jo unohtumaan..

Lili: *ilmestyy yhtäkkiä Kelvinin taakse*




Dexter: *huomaa Lilin silmäkulmastaan*





Lili: *viittoo Dexteriä olemaan hiljaa*





Kelvin: Tiedän kyllä, että olet takanani, Lili.





Kelvin: *kääntyy ympäri ärtyneenä* Joten jospa lopettaisit tuon hiipimisen, ja..





Kelvin: ...? Minne hän--





Lili: *heittää samassa köyden poikaa kohti toisesta suunnasta*





Kelvin:  Mitä..? *tuntee narun kiristyvän ympärilleen*





Lili: Sinun on syytä muistaa Kelvin, ettet ole ainoa ovela täällä.





Lili: *paiskaa pojan maahan narua riuhtaisemalla*





Kelvin: Sinä imartelet itseäsi.





Kelvin: *repii kätensä köyden alta ja kohdistaa voimansa Liliä päin* Katsotaan kumpi meistä nauraa, kun makaat maassa kivun lamauttamana, aivan kuten Sofie




Dexter: Katsotaan vain. *kietoo yhtäkkiä tumman liinan pojan silmille* Mutta minä uskon, että sinä et ainakaan ole se, joka nauraa.

Kelvin: Päästä irti! *yrittää repiä liinaa*




Dexter: *ivallisesti* Eikö enää olekaan hauskaa, kun peitin silmäsi? Tuliko voimaton olo? 

Kelvin: Turpa kiinni tai revin omasi irti. 




Kelvin: *riuhtoo itseään köysistä*

Lili: Dexter, auta minua sitomaan hänet. Äkkiä!




Kelvin: *nappaa köydestä kiinni* Jos uskotte onnistuvanne tässä näin helpolla, olette totaalisen väärässä.





Lili: Travon! Tule auttamaan, meidän täytyy saada hänet tajuttomaksi!





Travon: Mielelläni. *nousee ylös raajojaan venytellen*

Lili: Pidä kiirettä! Emme jaksa pidellä häntä enää kauaa!




Travon: *nappaa mukaansa paksun puunpalasen*





Travon: Tämä saattaa kuulostaa kliseiseltä, mutta olen odottanut tätä hetkeä jo kauan.

Kelvin: Jättäkää minut rauhaan, helvetin ääliöt!




Kelvin: *yrittää rimpuilla irti*

Travon: *nostaa puunpalasen ylös ja tähtää* Mukavia unia, Kelvin~




Kelvin: *karjaisee*





Dexter: ...Oho, sehän kävi yllättävän nopeasti. *katselee tyytyväisenä tajuttomaksi mennyttä poikaa*





Dexter: Aika nerokkaan tempun teit, Lili. Missä sinä olet oppinut tekemään noin hyviä yllätyshyökkäyksiä?





Lili: *hymyilee hieman* Veljeni opetti minulle aikoinaan paljon kaikkia hyödyllisiä taitoja~





Travon: Tulkaa, meidän täytyy viedä tämä pikku "sotasaaliimme" kotiin, ennen kuin se tulee taas tajuihinsa. *alkaa raahata Kelviniä jaloista*

Dexter: Hyvä idea.



Kelvin: *raahautuu eteenpäin Travonin vetämänä*


~       ~       ~



Juliet: Mmh..





Juliet: *raottaa yhtäkkiä silmiään* Mitä.. mitä on oikein tapahtunut..





Juliet: *katselee sumein silmin eteensä* Mitä ihmettä..?





Juliet: Onko tuo..? *tuijottaa järkyttyneenä poikaa* Ei, t-tämä ei voi olla mahdollista.





Juliet: Kelvin..





Mitä he ovat tehneet hänelle?!