tiistai 21. huhtikuuta 2015

...vaan on silkkoa sisältä









Heippahei höpsöt! :--3 ♥

Kyllähän tää mun blogin elvyttäminen näyttäisi jo tuottavan vähän tulosta, sillä edellisestä postauksesta ei oo kuin vähän yli viikko! 8) Tästä se lähtee, tästä se lähtee..

Tänään oli tosi kaunis sää ulkona, joten käväisin sitten kuvailemassa shoottisen Celestestä ja Julietista ennen kouluun lähtöä. ^-^' En tiedä yhtään, miksi juuri nämä kaksi päätyivät shootin uhreiksi  ehkä halusin alitajunnassani kuvata kahta kierointa neitostani söpöissä vaatteissa. x) 
Kiitos Suville Merlin stockien lainaamisesta shoottiin! ♥ 

Ja hei muuten, tuo lukijapalkki näyttää hälyttävän vaaralliselta, sillä lukijamäärä hipoo melkein... herranjumala, melkein tuhatta. ;__; ♥ Ihan mieletöntä. Mitä te haluaisitte nähdä tuhannen lukijan juhlapostauksessa? Ideoita otetaan mielellään vastaan! ^^ Pianhan on kaiken lisäksi Travonin synttärit, joten olisko perinteinen Travonin synttäripostaus mitään? x) Kertokaa ihmeessä kommenteissa! 


shoot: Moni on kakku päältä kaunis












































































lauantai 11. huhtikuuta 2015

Hissun kissun vaapula vissun






Tetetetetervee~! ^.~

Hupsista hoi, edellisestä postauksesta taitaakin olla jo runsaasti yli kaksi viikkoa aikaa. Miten aika rientääkään.. ;-;
Mulla oli tällä viikolla (ja jatkuu vielä vähän ensi viikolle) koeviikko, joten se on yksi niistä syistä, miksi blogi on pysynyt hiljaisena. Mutta nyt kun kesäkin tekee jo tuloaan ja ilmat lämpenee, tää blogi herää varmasti kunnolla taas henkiin. ^-^ Yritän elvyttää sitä niin kauan kunnes postauksia tulee taas kerran viikossa, sen lupaan!

Ainiin, suuret kiitokset taas viime kuvatarinan kommentoijille, äää ootte ihania hei ;__; ♥ En olisi varmastikaan tehnyt kuvatarinaa tällekin kerralle, ellei ne olisi olleet niin kannustavia ja mukavia >u<

Elikkäs elikkäs, se olisi sitten tarinan paikka! 
Nauttikaahan jos vain suinkin kykenette. ^^ 
Edellisen tarinan linkki on tässä.



picfic: Päätös







Sofie: Olet kyllä melkoinen höntti, Dexter! Minä yritin tehdä tästä terveellisen eväsretken ottamalla vihanneksia mukaan, mutta sinä se jaksat salakuljettaa aina herkkuja takkisi alla.




Dexter: No mutta Sofie, eihän piknikit ole yhtikäs mitään ilman suklaakeksejä! Luuletko, että tänne patikoimisen jälkeen voisin lepytellä tyhjän vatsani joillakin porkkanoilla ja nauriksilla?




Sofie: Sinä ja sinun tyhjä vatsasi... Olet ihan uskomaton tapaus. *huokaisee*





Dexter: Rauhoitu nyt söpsykkäiseni ja ota donitsi! Se saa sinut varmasti muuttamaan mielesi terveellisen eväsretken suhteen. (;

Sofie: Hmph...niin varmasti joo..




Dexter: *nousee ylös tyynykasan päältä* Entäs sinä, Travon? Haluatko sinä jotain tältä meidän mehevältä eväsretkiaterialtamme? Tarjolla olisi niin palsternakkaa kuin hillomunkkejakin.




Travon: *mutisee hajamielisenä* Ei kiitos, minulla ei ole nälkä~





Sofie: *katsahtaa Travoniin kummastuneena* Mikä sinua oikein vaivaa? Olet ollut kovin vaitelias siitä lähtien, kun pääsit tapaamaan Amandan. Voisitko vihdoin kertoa meille, mitä silloin oikein tapahtui?




Travon: Ei siinä ole mitään kerrottavaa.. Meillä oli Amandan kanssa oikein mukava vuorokausi. Siinä se.




Dexter: Äläs nyt. Kyllä me Sofien kanssa jaksamme kuunnella kaikki romanttisimmatkin yksityiskohdat teidän tapaamisestanne. 8) Anna tulla vaan, kyllä Dexter-setä kuuntelee!

Sofie: Lakkaa kutsumasta itseäsi sedäksi..




Travon: Ihan tosi, ei ole mitään kerrottavaa. Antaisitte nyt vain olla.





Travon: *kääntää selkänsä parivaljakolle ja ajattelee* Sitä paitsi teille kahdelle minä vähiten mielelläni kertoisin, mitä silloin todella tapahtui..




Travon: *muistaa Celesten kylmän piikikkäät sanat*

"Tahdon sinun surmaavan erään henkilön vastapalvelukseksi. Tuo minulle silmämestari Sofien ruumis."




Dexter: *hivuttaa vihanneksen yhtäkkiä Travonin nenän eteen* Travooon, katso nyt, herra Sokerijuurikaskin tuli surulliseksi kun et kerro meille mitään. 




Dexter: Piristäisit nyt vähän herra Sokerijuurikasta. Etkö näe, kuinka masentunut hän on?

Sofie: *pidättelee nauruaan*




Travon: *nousee ylös ja paiskaa vihanneksen Dexterin kädestä* Äh, jättäisit minut jo rauhaan.





Travon: *laahustaa pois* En jaksa kuunnella typeriä vitsejäsi. 

Dexter: Hei Travon, älä nyt suutu! Herra Sokerijuurikkaan kasvojen piirtämiseen meni paljon aikaa!




Travon: *häipyy mitään sanomatta* 

Sofie: Hm...antaa hänen mennä.


~       ~       ~ 



Travon: Hghh, mitä minun kuuluisi tehdä? Tahdon Amandan takaisin elävien kirjoihin enemmän kuin mitään, mutta..




Travon: ..mutta se typerä noita asettaa aivan liian suuret ehdot.

Celeste: No, miten on Travon?




Travon: *havahtuu ajatuksistaan* Hitto sentään, mistä sinä siihen ehdit ilmestyä? 

Celeste: *naurahtaa* Älä sinä siitä murehdi, minä olen nopea liikkeistäni. Sitä paitsi olen seuraillut sinua paljon viime aikoina, koska odotan edelleen vastaustasi. *korottaa ääntään* Oletko jo mahdollisesti tehnyt päätöksesi?




Travon: *vaivaantuneena* No en ole. Ei tällaista päätöstä ole helppo tehdä.

Celeste: Eikö? Minä kun luulin, että sinulle tappaminen on yhtä helppoa kuin rikkaruohojen kasvattaminen.




Travon: Niinhän se onkin.. *katsoo kiven takaa Sofieta* 

Sofie: Iih, älä kutita! Näpit irti senkin torttukorva! *kikattaa*

Travon: .. mutta kuinka minä voisin tappaa Sofien? Hän.. hän on yksi minun tärkeimmistä ystävistäni. On ollut jo pitkään.




Celeste: Hmm, itse asiassa minä voisin hieman auttaa päätöksenteossasi. Haluaisin nimittäin näyttää sinulle ja sille haamutyttöystävällesi jotain, mikä varmasti auttaa päätöksessäsi~




Travon: *kääntyy ympäri hämillään* Minulle ja haamutyttöystävälleni? Miksi haluat Amandankin näkevän?




Celeste: No, ajattelin että häntäkin saattaisi ehkä kiinnostaa. 

Travon: ...Vai niin. No, mitä minun kuuluu nyt sitten tehdä?




Celeste: *nostaa kätensä Travonin silmiä kohti* Minä annan sinulle tunnin aikaa nähdä sen haamutyttöystäväsi. 




Celeste: *loihtii Travonin* Heti kun löydät hänet, tulkaa metsänlaidalle halkopinon luo. 





Celeste: Älkääkä sitten viivytelkö. Minä inhoan odottelua.

Travon: .. Hyvä on. Eli etsin Amandan ja tulen hänen kanssaan halkopinon luo.




Celeste: Aivan niin.

Travon:  *katsoo, kuinka tytön hiukset lipuvat käärmeen lailla kulman taakse*




Travon: *pinkaisee juoksuun*





Travon: *hyppää pyörän selkään* Minä lainaan sinun pyörääsi hieman, Sofie. Palautan sen myöhemmin.




Sofie: Selvä.. *hiukan kummastuneena* Mihin sinä olet menossa?

Travon: En ehdi selittää.




Travon: *lähtee polkemaan kohti metsikköä* 







15 minuuttia myöhemmin~



Travon: Amanda, oletko täällä? Minun täytyy puhua kanssasi.





Amanda: Travon..?





Amanda: *kurkkaa oksien suojista äimistyneenä* Mitä sinä täällä.. Miten.. Miten sinä näet minut?

Travon: Sain siltä noidalta tunnin aikaa sinun tapaamiseesi.




Amanda: *hyppää Travonin syliin* Ihanaa että hän suostui antamaan sinulle lisäaikaa, minulle ehti tulla sinua jo kova ikävä! ♥




Amanda: Minulla on kaiken lisäksi ollut kovin surkea viikko. Olen yrittänyt vain etsiä Melodya. *rutistaa poikaa kovempaa* Onneksi sinä tulit nyt piristämään minua ♥

Travon: Minäkin ikävöin sinua.




Travon: Ikävää kuitenkin pilata ilosi, sillä meidän on lähdettävä heti metsänlaidalle halkopinon luokse. Se noita, Celeste, haluaa näyttää meille siellä jotain.

Amanda: A-ai.. No, ei kai tässä sitten muu auta~!




Travon: *vetää tyttöä perässään* Tule, mennään.



~      ~      ~ 



Amanda: Tämä paikka on minusta kammottava.. ;-; *vilkuilee peloissaan ympärilleen*





Amanda: Mitä ihmettä se noita haluaa meidän täällä näkevän? Toivottavasti ei vain hämähäkkejä.. 

Travon: En usko, että hän hämähäkkien takia meidät tänne halusi. Älä pelkää.




*vilkaisevat varovasti halkopinon taakse*





Amanda: M-mitä..? *tuijottaa maassa lojuvaa harmaata olentoa*





Amanda: Melody! 





Amanda: *ryntää tytön luokse* Melody, mitä sinulle on tapahtunut? Ole niin kiltti ja sano jotain!





Travon: *tuijottaa jähmettyneenä näkyä*

Amanda: Melody, ei, ei, tämä ei voi olla mahdollista..!




Celeste: *kuiskaa Travonin takana* Noin heille käy, kun haamuna oleminen on käynyt liian raskaaksi. Sitä kutsutaan haamujen depressioksi.




Celeste: Tuosta tilasta on lähes mahdotonta enää palata takaisin tajuihinsa. Kun murheet ylikuormittavat haamua, hän ei kykene enää kantamaan niitä ja menettää kaiken sisällään, niin surut kuin ilot. 




Celeste: Et kai tahdo, että haamutyttöystävällesi käy samalla tavalla? Et kai tahdo, että murheiden ylikuormittuessa hänestä tulisi vain ontto kuori, jonka sisällä hän ei ole enää edes haamun veroinen?

Travon: *kääntyy lasittuneena Celesteen* En.. en tietenkään tahdo.




Amanda: *nostaa Melodyn syliinsä ja kuiskaa* Miten minä en huomannut? Miten minä en huomannut, miten paljon sinuun sattui? Ja sinä vain jaksoit huolehtia minusta!

Celeste: Siinä tapauksessa sinun olisi syytä tehdä valintasi pian, Travon. Suostutko tappamaan silmämestarin ja pelastamaan siten rakkaimpasi...




Celeste: ...vai tahdotko hänen vaipuvan oman ruumiinsa vangiksi, niin kuin tuolle otukselle kävi?





Travon: *ärähtää* Hyvä on.





Minä suostun.