Kellosepän tarina, luku 30



Heipähei ja tervetuloa toiseksi viimeisen Kellosepän tarinan luvun pariin! ♥
Tää luku on varsin pitkä, joten päästän teidät lukemaan sen enempää höpöttelemättä. x)
Lukuiloa!


picfic: Xenan salaisuus


DSC_7353


DSC_7348



page2
Sofie: *avaa tokkuraisena silmänsä*


DSC_7383
Dexter: Jaahas, toipilas on viimein herännyt!


DSC_7394
Sofie: *katsoo kauhistuneena eteensä* Mmhh... D-Dexter..?


DSC_7410
Sofie: *kääntää hitaasti katsettaan* Missä minä olen..?


DSC_7411
Dexter: Ei mitään hätää, Softis. Olet turvallisesti vuoteessasi. Olet nukkunut melkein vuorokauden ympäri.


DSC_7428
Sofie: *nykii sidettä silmällään* Mikä tämä on..?

 Dexter: Ei, älä ota sitä pois!


DSC_7434
Dexter: Sinun täytyy pitää sitä jonkin aikaa. Silmäsi otti osumaa aika pahasti siitä naulasta.


DSC_7448
Sofie: *mumisee huolestuneena* Paraneeko se enää?

Dexter: Aivan varmasti. Älä siitä murehdi.


DSC_7481
Dexter: On onni, että olet silmämestari. Tavalliselle silmälle sellainen isku olisi ollut varma sokeutuminen.


DSC_7489
Dexter: Tein silmääsi loitsun, joka tyrehdytti verenvuodon. Sen pitäisi tukea myös vaurioituneiden osien uusiutumisessa. Näkö palaa taatusti muutamassa viikossa.


DSC_7496
Sofie: *henkäisee huojentuneena* En voi uskoa, että pelastit minut taas, Dexter.


DSC_7539
Dexter: *naurahtaa* Totta kai pelastin. Enhän minä voinut jättää sinua silmäpuoleksikaan –  yksisilmäinen silmämestari kun ei olisi läheskään yhtä uskottava kuin kaksisilmäinen.


page3
Sofie: Olen tosissani. *hivuttaa kätensä Dexterin kädelle* Kiitos.


DSC_7519
Dexter: *hymyillen* Mitäpä tuosta.


DSC_7526
*katsovat hetken toisiaan hiljaisuudessa*


DSC_7562
Sofie: Ainiin! *parahtaa kauhuissaan* Entä Juliet ja Kelvin? Miten heidän kävi?


DSC_7576
Dexter: En ole käynyt vielä katsomassa heitä. Halusin odottaa ensin, että heräät.


DSC_7585
Sofie: *vetää peiton syrjään ja pinkaisee ylös* Siinä tapauksessa meidän täytyy lähteä heti katsomaan – 


DSC_7606
Dexter: Heeetkinen nyt, hätähousu. Sinulla ei ole lupaa nousta sängystä.


DSC_7611
Dexter: Sinun täytyy levätä vielä. Fyysinen rasitus on vihoviimeinen juttu, jota kaipaat nyt –  puhumattakaan henkisestä.


DSC_7612
Sofie: Dexter, ole kiltti. Minun täytyy päästä katsomaan, ovatko he elossa.


DSC_7627
Sofie: Sinä tiedät, miten tärkeää tämä on minulle. Lupaan levätä palattuamme niin kauan kuin täytyy.


DSC_7644
Dexter: *pitkä hiljaisuus* Hmh, hyvä on.


DSC_7647
Dexter: Mutta vain sillä ehdolla, että annat minun kuljettaa sinut sinne.

Sofie: Sopii.


Tuntia myöhemmin ~


DSC_5492
Dexter: *työntää nitisevää pyörätuolia*


DSC_5488
Dexter: Pian ollaan perillä. Oletko vielä varma tästä?


DSC_5513
Sofie: *repii hermostuneena paitaansa* Tämä on kieltämättä ahdistavampaa kuin kuvittelin.


DSC_5541
Dexter: Voimme aivan hyvin kääntyä vielä ympäri.

Sofie: Ei!


page16
Sofie: *huokaisee syvään* Kyllä minä pystyn tähän.


DSC_5660
*pysähtyvät Kelvinin ja Julietin viereen*


DSC_5569
*tuijottavat näkyä hiljaa*


DSC_5645
Sofie: He...hehän näyttävät olevan elossa..?


DSC_5654
Dexter: *hämmästyneenä* Siltä tosiaan vaikuttaisi. Ei merkkiäkään verilöylystä.


DSC_5680
Dexter: *tunnustelee Julietin kaulaa* Pulssikin tuntuu. Se on heikko mutta tallella kuitenkin.


DSC_5695
Sofie: *ymmällään* Mitähän täällä tapahtui? Olin aivan varma, että Naka olisi rynnännyt tänne tappamaan heidät oikopäätä.


DSC_5702
Sofie: Ehkä hän ei löytänytkään heitä – 


DSC_5710
?: *keskeyttää* Kyllä hän löysi.


DSC_5740
?: Mutta onneksi löysin minäkin.


DSC_5764
Dexter: *perääntyy kauhuissaan* Whoah, mitä hittoa?


DSC_5780
Dexter: Miten tuo vempain tänne hiippaili? Ja mistä lähtien se on osannut puhua?


page17
Sofie: *katsoo Xenaa yllättyneenä* Hetkinen...


DSC_5796
Sofie: *nousee pyörätuolista horjahdellen*


page4
Dexter: Varovaisesti! *tarttuu tyttöön huolissaan*

Sofie: Ei hätää, Dexter. Pysyn kyllä pystyssä.


DSC_5863
Sofie: *kävelee laitteen eteen* Muistan kuulleeni kellosepältä, että hän pystyy kommunikoimaan Xenan kautta.


DSC_5874
Sofie: Taidankin siis parhaillaan puhutella itse kelloseppää, vai kuinka?


DSC_5884
Kira: Hyvin päätelty, silmämestari.


DSC_5905
Dexter: Vaikuttavaa. Sinä olet siis se paljon puhuttu kelloseppä? Ja pystyt puhumaan tuon kapistuksen kautta?

Kira: Telekineettisesti –  kyllä.


DSC_5922
Sofie: Mitä täällä oikein tapahtui, Kira? Estitkö sinä Nakaa tappamasta Kelviniä ja Julietia?


DSC_5937
Kira: Kyllä, mutta se oli helpompaa kuin odotin.


page13
Kira: En aluksi edes huomannut, kuinka haavoittuvaisessa tilassa Naka oli tänne saapuessaan. Hän ei kaivannut väkivaltaa tai uhkauksia.
Hän kaipasi vain siskoaan.


page14
Kira: Kun sain hänet vakuutettua siitä, kuka Xenaa ohjasi, hän romahti täysin. En ole koskaan nähnyt hänen itkevän sillä tavalla.


page15
Naka: Auta minua, Kira. *rutistaa Xenaa itkuisena* En pärjää yksin.


DSC_5260
Kira: Sillä hetkellä ymmärsin, etten ollut haamu syyttä. En ollut haamu silkasta rangaistuksesta tai kohtalon ivasta. Minulla oli velvollisuus.


DSC_5309
Kira: Tuo hölmö, murtunut siskoni tarvitsi nimittäin apua. Hän ei selviä omillaan. Ei tällä hetkellä.


DSC_1136
Kira: Tästä lähtien aionkin visusti vahtia, että hän saa tarvitsemaansa hoitoa ja pääsee takaisin jaloilleen. En poistu hänen viereltään ennen sitä.


DSC_5946
Dexter: Naka todella tuntui olevan jonkinlaisen hoidon tarpeessa. Hyvä, että katsot hänen peräänsä.


DSC_5967
Sofie: Olemme tosiaan kiitollisia avustasi. Pelastit sekä siskosi että Kelvinin ja Julietin.


DSC_5995
Sofie: Valitettavasti näiden kahden pelastamisesta ei ole kuitenkaan enää kovin suurta hyötyä. Peililoitsu tappaa heidät pian joka tapauksessa.


DSC_6001
Kira: Siinä olet itse asiassa väärässä, silmämestari.


DSC_6017
Sofie: *hämillään* Mitä tarkoitat?


page18
Kira: *liikuttaa Xenaa poispäin kaksikosta* Xenassa on eräs ominaisuus, josta ei tiedä kukaan muu kuin minä.


DSC_1148
Kira: Kun rakensin tämän kieron luomuksen, tiedostin sen mukanaan tuomat riskit.


DSC_6053
Kira: Lampunhenki ei ole turvallinen keksintö. Se luo väistämättä kaaosta, sillä vaikka hinta olisi kuinka kallis, jotkut ovat valmiita toivomaan mitä tahansa.


DSC_1153
Kira: Koska tiesin, että Xena voisi koitua ongelmaksi, en rakentanut siitä ikuista.


DSC_6169
Kira: *pysäyttää Xenan lautakasan reunalle* Kun tätä konetta ei enää ole, ei ole sen luomaa kaaostakaan.


DSC_6094
Dexter: *kulmiaan kurtistaen* Tarkoitatko siis, että Xenassa on jonkinlainen itsetuhomekanismi?


page7
Kira: Aivan niin. Xenan hajottaminen saa kaikki sen toteuttamat toiveet raukeamaan.


DSC_6067
Sofie: *sopertaa* A-aiotko sinä siis..?


page12
Kira: Kyllä. *hivuttaa Xenan lähemmäs pudotusta* Ikävä kyllä uskon, että se on parhaaksi kaikille.


page8
Sofie: Kira, odota!

Kira: *kääntää Xenan Sofieen päin* Mitä?


DSC_6137
Sofie: *kuiskaa pala kurkussa* Kiitos kaikesta.


DSC_6147
Kira: Kiitos kuuluu teille, kun piditte sekä Xenasta että siskostani huolta.


DSC_6207
Kira: *nostaa Xenan jalan kohti pudotusta*


DSC_6227


DSC_6244



page9
Sofie: *ryntää Dexter perässään reunalle*


DSC_6298



DSC_6334
Sofie: *kuiskaa* Hän todella teki sen.


DSC_6336
Sofie: Kelloseppä tuhosi juuri suurimman luomuksensa.

Dexter: Ja samalla hän tuhosi lukemattomia toiveita, mikäli hänen väitteensä piti paikkansa.


page10
Xena: *silmiin syttyy valo, joka hiipuu lopulta*


DSC_6345
Sofie: Hyvästi, Xena.

?: *äreä ääni kajahtaa kaksikon takaa* Haloo? Voisitteko tulla vähän auttamaan?


DSC_6364
Sofie: *lasittuu paikoilleen* Mikä tuo oli?

Dexter: Minusta se kuulosti ihan – 


DSC_6373
*vilkaisevat taakseen*

Juliet: Senkin pölvästit! Tulkaa irrottamaan meidät näistä köysistä!


DSC_6378
Juliet: Emme me näistä omin avuin pääse irti.


DSC_6426
*katsovat näkyä sanattomina*

Juliet: Älkää vain toljottako vaan auttakaa! >.<


DSC_6403
Kelvin: *kääntyy katsomaan tyttöä* Rauhoitu, Juliet.


DSC_6413
Kelvin: Kehomme ovat tällä hetkellä heikossa tilassa, joten et saa kiihdyttää itseäsi.


DSC_6469
Sofie: *säntää yhtäkkiä riemuissaan kaksikkoa kohti* Ei ole totta!


page11
Sofie: *kahmaisee molemmat halaukseen* Se toimi! Se todella toimi!

Juliet: Mitä..? ò_ó


DSC_6508
Sofie: *hymyilee helpottuneena* Tervetuloa takaisin, Juliet ja Kelvin.



Kommentit

  1. Time to get emotional ;_; Ihanaa, että Juliet ja Kelvin saatiin vihdoin virallisesti elävien kirjoihin! Tätä kauhukaksikkoa onkin osannut olla ikävä!

    Kira on hahmona aivan ihana. Arvostan kovasti tytön tekemää uhrausta ja hänen rakkauttaan sisartaan kohtaan <3 Sulla on aina ollut ihana tapa kirjoittaa ihmissuhteita, ja näiden kahden välinen sisarussuhde on kenties yksi suosikeistani. Huomaa, että tytöt todella välittävät toisistaan! Niin surullinen kuin heidän kuvio onkin, oot kirjoittanut sen tosi lämpimällä ja hienotunteisella tavalla <3 Rakastan näitä kahta.

    Päähenkilöistä Sofie alkaa hiljalleen olla suosikkini! Olenkin jo aiemmin maininnut, kuinka tykkään siitä, että Softis on samaan aikaan sekä särmikäs että pehmeä hahmo. Taas sun kirjoittajantaidot pääsevät loistoonsa! ^^ Tytön hahmo on kehittynyt niin paljon vuosien varrella.

    Vai että toisiksi viimeinen osa, aiai! En malta odottaa viimeistä! Mitenkähän tämä mahtaakaan päättyä? Sulla on aina ollut lopettamisen taito hyppysissäsi, joten luotan siihen, että saan itkeä ja pyöriä lattialla aikani :'D <3 Oon kans tosi emotionaalinen siitä faktasta, että päätit lopulta toteuttaa tämän tarinan loppuun! Tässä varrella on tapahtunut niin paljon kaikkea ja nukkehahmot ovat kehittyneet niin kovasti. Olen ylpeä susta kirjoittajana ja kuvaajana, tätä kuvatarinaa on ollut iso ilo seurata!

    VastaaPoista
  2. Ihan mahtava kuvatarina ja mä ootan viimeisintä osaa! Siis nää on ollu mahtavan ihania kuvatarinoita! Kai alotat uuden kuvatarinan? En kestä jos nää jää tähän, nää kuvatarinat!! �� Oot vaan paras!!!! ❣️

    VastaaPoista
  3. Ja taas ollaan liikutuksen partaalla. Ensinäkin Sofie ja Dexter ovat niin ihania, tuo alun herkkä kohtaus oli todella kaunis. Xena on ollut musta aina tosi hämmentävä ja mielenkiintoinen hahmo ja käsitys siitä huipentuikin aika tavalla tässä osassa. Hui!
    Juliet on aivan entisensä, hassua sanoa näin, mutta on ollut kyllä jo ikäväkin kyseistä hahmoa, voisin itsekin halata tuota kauhukaksikkoa kuten Sofie. Tuntuu niin hassulta, että tarina on tulossa päätökseensä. Niin monta kertaa olen tätä lueskellut.
    Ihanaa syksyä Annika!! <3

    VastaaPoista
  4. Kira on yks ehdoton lemppari! Tuntuu haikeelta että tää tarina loppuu pian.. muistan aina sun ekan kuvatarinan jossa Amanda piilotteli nauhuria hameessaan :'D. Mutta siis aivan mahtavaa että oot päättäny kirjottaa tän tarinan loppuun!

    Oot kehittyny ihan sikana, ja en oo ikinä tajunnu että miten keksit niin hyvät juonet? Kuvat on ammattilaatusia ja tarina on selkeä.. Siis en löydä mitään miinusta.

    Toiki tuntnu jossain sydämen kauimmaisessa kolkossa pahalita, ku Kira päätti tuhota Xenan, vaikka en tietosesti ollu kiintyny Xenaan millään tavalla. Ja että kaikki toiveet raukesi.. Mitenkäs Celeste nyt jatkaa ilman kuolemattomuuttaan? ;)

    Mutta jooh, tästäki piti tulla vaan lyhyt hatunnosto mutta ilmeisesti mulla oli vähä enemmän asiaa ku oletin ( >.< ) Jatka samaan malliin ja luo meille lisää hyviä muistoja tän blogin parissa! <3

    VastaaPoista
  5. Tarkottaako tää nyt sitä et Celeste ei oo enään kuolematon? �� Btw Celeste on mun suosikki <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti